Autonomisten tariffikiintiöiden (ATQ) ymmärtäminen pohjoismaisille kalantuojille

Pohjoismaisille kalantuojille ATQ:t eivät ole vain teoreettinen kaupan käsite, vaan konkreettinen kaupallinen työkalu. Pohjoismaiden tulliasiantuntija Carl Djurberg avaa, miten toteutus ratkaisee pääsyn nollatulliin

Pohjoismaiden kalan ja äyriäisten maahantuojille autonomiset tariffikiintiöt (ATQ) eivät ole abstrakti kaupan käsite. Ne ovat suora kaupallinen vipu, joka voi ratkaista, saapuuko lähetys nollatullilla vai täyden tullin piiriin.

Euroopan unioni määrittää ATQ-kiintiöt kolmen vuoden jaksoissa, jolloin tiettyjä kalatuotteita voidaan tuoda EU:hun alennetuilla tai nollatulleilla määriteltyjen volyymien puitteissa. Noin 8 % EU:n kalataloustuonnista hyötyy tästä järjestelmästä, mikä tekee ATQ:ista erityisen merkityksellisiä Pohjoismaille, joissa merenelävien tuonti EU:hun on merkittävää. Pääsy kiintiöihin ei kuitenkaan ole taattu.

ATQ:t: Kilpajuoksu Pohjoismaiden rajalla

ATQ:t toimivat tiukalla “first come, first served” -periaatteella. Kiintiöitä ei jaeta etukäteen eikä varata, eikä joustoa ole, kun kiintiö täyttyy. Kun se on käytetty, se on käytetty – ja normaali tullitaso astuu heti voimaan.

Kuten Carl Djurberg, Customs Support Groupin Trade & Consulting Manager Ruotsissa ja Pohjoismaiden asiantuntija toteaa:

”Kahta täsmälleen samaa kalatuotetta tuova yritys voi päätyä täysin erilaisiin kustannuksiin pelkästään siksi, että toinen tullausilmoitus on hyväksytty ennen toista.

Pohjoismaisille kalantuojille, jotka toimivat tiukoilla katteilla, tämä tarkoittaa paineistettua ja aikakriittistä toimintaympäristöä, jossa tullauksen toteutus ratkaisee kaupallisen lopputuloksen.

ATQ:t voitetaan (tai hävitään) tullausvaiheessa

Pelkkä tieto kiintiön olemassaolosta ei riitä. Pääsy nollatulliin ratkaistaan nopeudella, tarkkuudella ja valmiudella tullaushetkellä.

Kuten Carl toteaa:

”Oikea tullinimike, tarkka kiintiökoodaus ja mahdollisimman lyhyt viive saapumisen ja ilmoituksen välillä ovat kriittisiä. Pienikin kitka – puuttuvat tiedot, myöhästynyt ilmoitus tai sisäinen epäselvyys – voi tarkoittaa nollatullin menettämistä muutamassa tunnissa.”

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tullaus ei ole enää taustatoiminto. Se on operatiivinen kyvykkyys, joka suojaa (tai heikentää) hankinnan tuomia säästöjä.

ATQ:t: hankinnan ja toteutuksen kohtaamispiste

ATQ:t sijoittuvat vaatimustenmukaisuuden ja operatiivisen suorituskyvyn risteykseen. Hankintatiimi voi neuvotella kilpailukykyiset ostoehdot, mutta ilman tullausprosessia, joka toimii nopeasti ja luotettavasti, säästöt voivat kadota rajalla.

Tämä korostuu erityisesti Pohjoismaissa, joissa kalatuonti on usein:

• aikakriittistä
• volyymiltaan suurta
• katteeltaan herkkää
• altista nopeasti täyttyville kiintiöille

Carlin mukaan:

”Menestyvät yritykset näkevät ATQ:t reaaliaikaisena kaupallisena mahdollisuutena, eivät vain teknisenä tulliyksityiskohtana.”

ATQ:n muuttaminen kilpailueduksi

First come, first served -järjestelmässä voittaminen perustuu valmistautumiseen. Strukturoidut prosessit, laadukkaat tiedot ja kyky tehdä ilmoitukset täsmällisesti ja ajallaan ratkaisevat, toteutuuko nollatulli vai ei.

Customs Support Group tukee maahantuojia muun muassa seuraavissa:

• luotettava tullinimikkeiden määrittely
• ennakoiva ja tarkka kiintiöiden hallinta
• nopeaan toteutukseen suunniteltu tullausprosessi
• hankinnan, logistiikan ja tullauksen yhteensovittaminen

Kuten Carl asian ilmaisee:

”Menestys ei ole kiintiöiden saamista. Kyse on kyvystä toimia oikealla hetkellä.”

Yhteenveto pohjoismaisille kalantuojille

First come, first served -järjestelmässä valmistautuminen on ainoa asia, jota maahantuoja voi hallita. Ero nollatullin ja täyden tullin välillä syntyy rajalla tapahtuvasta toteutuksesta.  Aloita valmistautuminen jo tänään Customs Support Groupin pohjoismaisen tulliasiantuntijan kanssa.